I'm back. Pakko tulla taas, kun on asiaa. Tuli seinä vastaan. Ai mitenkö? Monella tapaa. Siinä vaiheessa, kun isojen tyttöjen vaateosaston kuteet alkavat käydä pieniksi, niin tietää kyllä, että seinä on tullut vastaan, on joutunut ajetuksi nurkkaan, päätynyt umpikujaan ja vetänyt lyhyemmän tikun. Vaihtoehdot ovat niin sanoakseni vähissä. Siispä tuumasta toimeen.
Pidin neljän päivän mehupaaston. En lipsunut kertaakaan. Kolmannen kitupäivän iltana tapahtui ihme, ja löysin itsestäni kadonneen energian. Löysin myös valtavat määrät joutilasta aikaa, kun ei tarvinnut koko ajan syödä tai miettiä syömistä tai ruoanlaittoa. Neljäntenä päivänä en halunnut enää juodakaan. Oli hyvä olla ilman.
Paaston jälkeen olen palannut kevyempään elämään. En kerro vielä, mitä kaikkea olen tehnyt, sillä liikahdukseni ovat vielä pieniä ja kestäneet niin vähän aikaa. Mutta tässä muutama maistiaista:
1) en syö leipää lounaalla
2) olen suklaalakossa
3) en käytä rasvaa leivän päällä
4) olen pienentänyt annoskokoa
5) olen vähentänyt iltasyömistä
6) juon enemmän
Toistaiseksi olen ollut todella tyytyväinen ja voinut hyvin.
Luin muuten tänään pari mielenkiintoista artikkelia; kiitos ystäväni, joka vinkkasi niistä minulle :)
Ensinnäkin: lihasten tärisyttäminen vaikkapa palelemalla saa aikaan saman reaktion elimistössä kuin liikunta: valkoinen rasva muuttuu ruskeaksi rasvaksi, joka polttaa kaloreita. Haa! Ehkäpä hankin kotiinkin sellaisen tärisyttimen, joka on kuntosalillakin. Siihen vain mennään seisomaan ja se heiluttaa sinua. Minun mieleistäni liikuntaa. Samalla voisin pelata Candy Crush Sagaa. Tai ehkä jätän pitkät kalsarit jalasta kun huomenna suuntaan ulos pakkaseen.
Toiseksi: Hoikat ihmiset laihtuvat parhaiten tiistaisin. Tätäkin on joku tutkinut...uskomatonta!
No niin.
Seison edelleen seinää vasten, mutta nyt nojaan siihen jo rennosti.
Sillä tavalla itsevarmasti, että "huomaatteko, olen laihtunut kilon."
Heh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti